Kukkalaiva

Tämän kertomuksen alkuhetkillä olimme toimineet viherkasvialalla noin jo 3 vuotta, ja halusimme jotain uutta ja jännittävää toimintaa yrityksellemme. Kaikenlaista mietittiin, kunnes idea Kukkalaivasta nousi esiin. Samantapaisia oli toiminnassa Hollannissa ja Tukholmassa (Djungelbåten). 

Ei muuta kuin suunnittelu käyntiin, ja byrokratiastahan kaikki piti silloinkin aloittaa. Onneksi Helsingin Satamalaitos ja Kiinteistölautakunta suhtautuivat projektiimme erittäin myönteisesti. Yksi vaatimus oli ehdoton: laivan piti olla vanha purjealus, joka sopisi Helsingin Kauppatorin historialliseen ympäristöön. Ei mikään tavallinen proomu.

Löysimme vihdoinkin sopivan kaunottaren Turusta: vuonna 1945 rakennetun hiekkajaalan. Se oli ennen meitä toiminut neljän perheen yhteisenä vapaa-ajanviettopaikkana. 

Laiva ajettiin entisen laivanrakentajan laiturille Bromarviin ehostusta varten. Myös lastiruuma piti muuttaa kasvimyymälätiloiksi. Työtä riitti, mutta niin myös intoa.

Kuva 1. ”Remonttiapumiehet” kannella. Vasemmalta Helena, Vive ja Kurre.

Kuva 2. Remontti on puolessa välissä. Kuvassa näkyy uudet 

raput alas myymälätiloihin. Kattoon laitettiin plexilasia.

Kuva 3. Kuvassa 2 näkyvien kahden pienen ikkunan kohdalla
sijaitsevasta saunasta tuli pieni toimistotila. "Värivalintapalaveri".

Kuva 4. Lokakuun alussa 1981 matka jatkui Bromarvista 

Helsingin Kauppatorille. Kurre oli mukana ohjaamassa Kukkalaivaa

 omalle paikalleen Kolera-altaaseen, Ravintolalaiva Margonan viereen.

 Kuva 5.  Matkakuva ohjaushytistä.

Oli uskomaton fiilis iltamyöhään olla vastassa Kukkalaivaa, kun se vihdoinkin tuli näkyviin horisontissa. Juuri sopivasti ennen silakkamarkkinoita! Torilla myytiin kalaa ja meidän laivamme oli lastattu kukilla.

Tämä kuva on julkaistu Kukkalaivasta kertovan artikkelin 

yhteydessä Puutarhauutisissa vuoden 1982 alussa.

Kukkalaiva sai paljon julkisuutta lehdissä, ja tungosta riitti. Kiireintä oli aamupäivällä toriaikaan sekä lauantaisin. Kukkalaiva piirtyi nopeasti ihmisten mieliin: Helsingin Sanomissa jouluaattona 24.12.1981 oli kaunis kokosivun maalaus, jossa keskellä oli Kukkalaiva koristettuna mastojen välissä roikkuneilla jouluvaloilla.

Emme olleet varautuneet tuleviin ongelmiin. Talvella paksu jää puristi laivan vinoon asentoon, ja sen ympäri piti sahata jäät auki. Oli myös kallista pitää laivan sisätilat lämpiminä. Myöskin myymälätila osoittautui liian pieneksi. Asiakkaat olisivat halunneet ostaa myös leikkokukkia mutta tilojen takia kaikkea ei mahtunut tarjolle. 

Keväällä osallistuimme Finlandia-Talon puutarhamessuihin. Tuomo-puutarhurimme oli erikoistunut tekemään minikasviterraarioita isoihin vanhan ajan viininkäymisastioihin. Ne myytiin kaikki loppuun. Esillä oli myös pieniä Bonsaipuita, joissa oli pikkuruisia hedelmiä. Niiden hoito on edelleen varsinainen taitolaji.

Kesällä myymälä suljettiin, koska kesä oli terassikukkien ja ulkoalueiden hoidon aika. Pitkän harkinnan jälkeen päätimme lopulta luopua Kukkalaivasta, ja siirtyä uusiin haasteisiin. Ennen laivan poislähtöä se ehti kertaalleen upotakin pumppujen petettyä, mutta saatiin ylös ja uuden omistajan myötä pääsi takaisin Turkuun. Siellä hiekkajaalan taru jatkui sightseeing-laivana. 

Aika kultaa huonommatkin muistot: Oli mahtavaa aikaa, ja ihana porukka! Nostalgiaa luvassa lisää seuraavassa blogipäivityksessä.